Väliseinärunkojen rakentaminen

Opintojakso: Rakenteet ja materiaalit
Opettaja: Markku Eertola


Olin ensimmäisen vuoden sisustaja-opiskelijaryhmän kanssa rakentamassa tulevaan sisustusrakentajien omaan työtilaan harjoituskoppeja, jossa harjoiteltiin ensin väliseinärunkojen rakentamista kahdella eri tekniikalla (elementeistä ja suoraan alajuoksuun kokoamalla) ja niiden valmistuttua ykköset harjoittelevat kipsilevytystä sekä seinien pohjatöitä; saumanauhoitusta ja kittausta, joita itse olen päässyt jo harjoittelemaan viime syksynä talotyömailla. Väliseinärunkojen rakennusvaihe jäi vielä syksyllä uupumaan omista harjoitustöistäni, joten onneksi pääsin sumplailemalla parin opintojakson välillä vihdoin harjoittelemaan tätäkin tekniikkaa.

Elementtikoppien seinät rakennettiin ensin vaakatasossa kasaan seinä kerrallaan.

Elementtikopit rakennettiin lavojen päälle, jotta niitä voitaisiin tarpeen tullen siirrellä paikasta toiseen. Oikealla kuvassa ykkös-sisut ovat jo ehtineet levyttää koppeja.

Kiinteiden harjoituskoppien seinät rakennettiin kiinnittäen ne suoraan lattiaan liimattuihin pohjapuihin. Vas. kuva: Auli Y.

Kaikkiin koppeihin tuli vielä ovi- ja ikkuna-aukot, jotta niihin voidaan harjoitella niidenkin asentamista. Vas. kuva: Jenni L.

Pääsimme myös lisäharjoittelemaan väliseinänrakennusoppeja samassa työhallissa toiseen kohteeseen, kun rakensimme pienryhmämme kera hallin nurkkaan tulityönurkkauksen, jonka seiniin harjoittelemme myös laatoitusta.

Vasemmassa kuvassa nurkkaus tyhjennettynä kaikesta roinasta. Oikealla minä iskuporakoneen varressa Katjan pitäessä kopin sivupuuta kiinni, jotta saisimme reiän seinäänkiinnitystä varten. Kuva: Marjut S.

Rakensimme nurkkaukseen tulevan kopin rungon kertopuusta (aiemmat esittelemäni harjoituskopitkin olivat kertopuusta rakennettuja) ja käytimme samaa palkkien rakennustekniikkaa, kuin ykkösten kanssa tekemissämme kiinteissä kopeissa (vasen kuva). Nurkkauksen pidempään yläpalkkiin ei kuitenkaan kertopuun valmis pituus riittänyt, joten jouduimme tekemään liitoksia (oikea kuva), jotta saimme tarpeeksi pitkiä palkkeja.

Vasemmassa kuvassa etuyläpalkin vahvistuslautaa vaille valmiit seinärungot ja oikealla ollaan jo päästy levytyshommiin.

Ja sitten eikun laatoittamaan seiniä.

Löysin Youtubesta lyhyen, mutta informatiivisen videonpätkän, jossa näytetään teoriassa, mutta vain pääpiirteittäin mihin tyyliin rakennettiin elementeistä koottu väliseinä myös koulun koppeihin. Tosin rakensimme videosta poiketen ensin elementtien sivut, ennen kuin kiinnitimme keskipalkit 600 mm etäisyydelle toisistaan.

Väliseinärakentamiseen liittyviä ohjesivustoja voit tutkia tarkemmin mm.

Puuinfo
Gyproc-ratkaisut
Suomi rakentaa - neuvoja rakentajille ja remontoijille 
Rakentaja.fi
Tee itse -lehti

Ovellinen liimapuulevykaappi

Puutyön perusteet -opintojakso
Opettaja: Jyrki Taimisto


Rahin runkojen valmistuksen jälkeen ehdimme vielä viime syksynä harjoitella liimapuulevyjen tekoa, joista kokosimme osat pieneen kaappiin. Jos aikaa oli tarpeeksi, niin kaappiin tehtiin vielä saranallinen ovi. Kaapin runko koostui siis neljästä liimapuulevystä, jotka oli koottu liimaamalla yhteen kolme koivulautaa. Kaapin sisälle tuli yksi hyllytaso, niin ikään liimapuulevyä. Taustalevyksi vaneria ja ovi valmistettiin pinnoitetusta puukuitulevystä. Rungon reikien valmistuksessa käytimme uutena koneena monikaraporakonetta, josta kuva täällä.

Kaksi liimapuulevyä puristimessa liimautumassa toisiinsa. Tämän jälkeen levyjä työstettiin kasauskuntoon sahaamalla, höyläämällä, hiomalla, jyrsimällä ja poraamalla reikiä.

Kaappi jäi osina odottelemaan pintakäsittelyä, jonka pääsin tekemään nyt syksyllä. Halusin kaapista modernin näköisen väritykseltään, joten maalasin oven sekä taustavanerin ruiskumaalaten valkoiseksi ja jätin rungon ja hyllytason käsittelemättömäksi koivun väriseksi. Uskalsin jättää rungon puumateriaalin käsittelemättä, koska kaappiin tuskin tulee mitään nestemäistä tai kosteaa säilytettäväksi. Ja mikäli joskus myöhemmin tulisi tarve käsitellä tuo pinta jollain, niin sen voisi esimerkiksi kevyesti vahata jollain hieman valkoiseen taittavalla mattapintaisella puuvahalla.

Kaapin osat valmiina kokoamista varten.

Kaapin kokoaminen oli kivaa puuhaa ja onnistui nopeasti. Käytin rungon kokoamisessa tappeihin ja liitoskohtiin hieman perinteistä Eri Keepperiä, jotta liitoksista tulisi vielä kestävämmät. Tosin taustalevyn kiinninaulaamisen ansiosta kaapin runko kyllä pysyy kasassa. Hyllytaso olisi voinut olla himpun verran leveämpi, jotta sen päihin ja rungon väliin ei olisi jäänyt ihan niin isoa rakoa, mutta tästä opittiin taas, että ensi kerralla tarkempi mittaus. Ohessa vielä kuvia kaapin kokoamisesta vaihe vaiheelta.

Ensimmäiseksi koottiin runko, jonka osat kiinnitettiin puutapeilla toisiinsa. Oikeassa kuvassa saranapohjat kiinnitettyinä ennen viimeisen sivun kiinnittämistä paikoilleen.

Rungon kasaamisen jälkeen naulattiin taustalevy pienillä nauloilla kiinni. Taustalevylle oli jyrsitty oikean kokoinen kynte, jotta se kiinnittyi samaan tasoon rungon kanssa.

Hyllynkannattimet paikoilleen niille varattuihin reikiin ja hylly paikoilleen.

Saranan kiinnitys paikoilleen,

Oven ja kaappiosan kiinnitys toisiinsa kävi nopeasti - vain napsauttamalla saranat paikoilleen.

Valmiin kaapin koko on 30 x 30 x 15 cm. En ole vielä keksinyt sijoituspaikkaa valmiille kaapille (taustalevyyn on hankittava myös seinäkiinnitysmekanismi ennen sijoitusta), mutta se sopisi mielestäni oivasti vaikka kynttilöiden tai muun pientavaran säilytykseen. Olisi kiva tehdä kaapille muutama kaveri, vaikka ilman ovea ja hyllytasoa, jolloin kaapit voisi sommitella vaikka hauskasti eri tasoihin seinälle. Kaapissa on sen verran syvyyttä, että sen päälläkin voi säilyttää kauniita esineitä somasti esillä.

Puuntyöstökoneet

Yhteenveto kuvineen laitteista, joita opimme käyttämään Puutyön perusteet -opintojaksolla.

Suuntaisheilurikatkaisupyörösaha,
jolla leikataan koulun varastossa raakapuulevyt aihiomittoihin.

Levysaha, jolla voidaan mm. leikata suuria puulevyjä pienemmiksi
ja työstää suoria kulmia vaativia sahaustöitä.

Pöytäjyrsin, jolla voidaan erilaisia teriä käyttämällä saada
erilaisia pyöristyksiä puukappaleiden reunoihin.

Vannesaha, jolla voidaan mm. sahata erilaisia muotoja puusta.

Reunahiomakone, jossa nauhana pyörivä hiomapaperi.

Särmäsaha, jolla mm. sahataan raakapuulevyt aihiomittoihinsa ennen hiontaa.

Oikohöylä, jota käytetään raakalaudan oikaisuun, lautojen saumaukseen ja liimalevyjen oikaisuun.
 Oikohöylällä ei voida höylätä lopulliseen paksuuteen.

Paksuushöylä, jolla höylätään osat lähes nimellismittoihin
ja saadaan suorat kulmat ja sileä pinta puulle.

Leveänauhahiomakone, jolla mm. hiotaan puuosat lopullisiin mittoihin
ja saadaan puun pinta täysin sileäksi.

Alajyrsinkone, jolla voidaan jyrsiä
erilaisia suorakulmaisia sisennyksiä puukappaleisiin.

Pylväsporakone, jolla voidaan porata pystysuoria reikiä.

Pitkänreiänpora, jolla voidaan
mm. porata pitkien kappaleiden päihin suoria reikiä.

Monikaraporakone, jolla voidaan
mm. porata monta reikää samanaikaisesti ja tasaisin välein.

On ollut hyvä saada pientä pintakosketusta puuntyöstökoneisiin, vaikka en osaisikaan käyttää läheskään kaikkia yllämainittuja koneita itsenäisesti, koska usean koneen säädöt ja asetukset ovat monimutkaisia. Mikäli koneita tulisi käytettyä päivittäin, niin tulisivat ne varmasti nopeasti tutummiksi.

Nelikulmaisen rahin runkojen valmistus

Opintojakso: Puutyön perusteet
Opettajat: Jyrki Taimisto ja Markku Eertola


Pyöreän rahin lisäksi teimme ensimmäisen jakson puutyötunneilla myös kaksi suorakulmion muotoista rahin runkoa, jotka on myös tarkoitus verhoilla myöhemmällä verhoilu-opintojaksolla. Toinen rungoista on verhoilutyön harjoituskappale ja toisen rungon verhoilemme suorittaen samalla verhoilun näytön.

Neliskanttisen rahin rungon valmistuksessa lähdettiin liikkeelle 52 mm:n ja 25 mm:n raakakoivulautojen sahaamisesta rungon aihio-osiksi, eli aivan alusta, toisin kuin pyöreän rahin osissa, jotka olivat paksuuksiltaan jo oikeanlaisia. Rahin runko koostui rungon kehästä ja jaloista sekä verhoilukehästä. Tarvittavat rungon ja verhoilukehän osat höylättiin aihiomitoistaan nimellismittoihin oiko- ja paksuushöylän avulla ja jalat muotoiltiin vannesahalla sekä jalkoihin porattiin reiät pylväsporakoneella. Kaikki osat höylättiin leveänauhahiomakoneella ja reunahiomakoneella.

Oikohöylällä työskentelyä. Kuva: Katja M.

Rahin jalkojen muotoilua vannesahalla.

Rungon kehään jyrsittiin alajyrsimellä verhoilukehälle sopivat urat ja koko kehä liimattiin viistoista kulmistaan Lamello-liitosmenetelmän avulla kasaan ja hiottiin käsin hiomakorkkia apuna käyttäen sivut vielä sekä pienet pyöristykset reunoihin ja kulmiin.

Rungon kehän osat ennen liimausta...

... ja liimauksessa vannepuristimessa.

Kehän kulmiin ruuvattiin vielä jalat kiinni. Verhoilukehän kasaamisessa puolestaan käytettiin apuna pitkänreiänporaa, jolla saatiin osien päihin toimivat reiät kokoamiseen tarvittavia ruuveja ja tappeja varten. Verhoilukehän reunat myös pyöristettiin pöytäjyrsimellä.

Valmiit kehät ennen jalkojen kiinnitystä.

Valmis neliskanttinen rahin runko (toisen rungon pitäisi olla lähes identtinen).

Valmis runko lähempää ja kulmasta katsottuna.

Tämän rahin työstämisessä oli mielenkiintoisinta se, että pääsi oppimaan, kuinka huonekalu rakennetaan kokonaan alusta (raakapuusta) saakka ja kuinka monia erilaisia työvaiheita sen työstämiseen kuului. Jalkojen muotoilussa olisin voinut olla vielä tarkempi, jotta ne olisivat istuneet täydellisesti. Näihin jäi pienoiset raot rungon ja jalan väliin sekä toinen rahi kiikkui hieman, mutta uskon epätasaisuuden tasaantuvan, kun verhoiluista tulee vähän lisää painoa jalkojen päälle.

Edit: TÄÄLTÄ voit lukea rahien verhoiluprojektista.

Pyöreän rahin rungon valmistus

Opintojakso: Puutyön perusteet
Opettajat: Jyrki Taimisto ja Markku Eertola


Ensimmäisessä jaksossa aloitimme puutyön perusteita ja saimme ensimmäiseksi työksemme valmistaa pyöreän rahin kahdesta eri paksuisesta koivuvanerista.

Ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä täytimme katkaisulista-nimisen paperin, johon merkittiin rahin eri osien aihio- ja nimellismitat. Aihiomittoja käytettiin noutaessamme varastosta vanerilevyjä ja leikatessamme niitä levysahalla osiksi, eli aihiomitat sisältävät osien työstöön tarvittavaa ylimääräistä varaa (esim. sahauksessa ja hionnassa kuluvat varat). Nimellismitat puolestaan ovat valmiiden osien mittoja, joista valmista tuotetta lähdetään kokoamaan.

Pyöreän rahin valmistus alkoi kannen, kansirenkaan ja pohjan valmistamisella, joissa käytettiin vannesahaa, porakonetta, reunahiomakoneita ja jyrsintä.

Kansi ja kansirengas vielä kiinni toisissaan,
jotta osat olisivat symmetriset vaippaa varten.

Kannen, kansirenkaan ja pohjan valmistuttua sahattiin sopivankokoiset vaipat ohuemmasta vanerista. Vaippa kostutettiin muotoonsa ja koottiin rahin pohja, vaippa ja kansirengas paineilmanaulaimella kasaan. Vaipan liitoskohta liimattiin ja hiottiin vielä nauhahiomakoneella (tuttavallisemmin tankilla) tasaiseksi.

Rahin kokoaminen paineilmanaulaimella.

"Tankilla" hiomista, työturvallisuus kohdillaan:
työhaalarit, turvakengät, kuulosuojaimet ja suojalasit löytyy!
Kaksi edellistä kuvaa minusta työn touhussa nappasi luokkakamu Katja M.

Ja näin rahin runko on valmis verhoiluun! Olen tyytyväinen valmiiseen työhön, joka onnistui tarkkojen ohjeiden ja neuvojen avulla sukkelasti ja lopputuloksesta tuli siisti.

Rahin runko kansi suljettuna ja ilman kantta.

Teimme opintojaksolla myös kaksi suorakulmaista rahin runkoa (toinen verhoilun harjoituskappaleeks ja toinen verhoilun näyttöä varten), joista lisää täältä.

Puutyön perusteet -opintojakson suurimpana tarkoituksena oli tutustuttaa meidän erilaisten puuntyöstökoneiden käyttöön ja antaa lähtökohtia ja työvälineita erilaisiin puutöihin. Tässä onnistuin omalla kohdallani. Täältä voit lukea mitä erilaisia puuntyöstökoneita opin käyttämään opintojakson aikana. Puun työstö raakapuulaudoista valmiiksi tuotteeksi oli myös uutta, ja oli mielenkiintoista nähdä (ja oppia) työvaiheet, joita puisten huonekalujen valmistamiseen läpikäydään.

Edit: TÄÄLTÄ voit lukea tämän rahin verhoilusprojektista.