Sisustussuunnittelua kolmelta kantilta katsottuna

Opintojakso: Sisustussuunnittelu
Opettaja: Mika Piipponen


Neljännen jakson alussa suoritimme tehokkaan kolmen viikon intensiivijakson erilaisia sisustussuunnitteluun liittyviä tehtäviä, jotka poikkesivat hieman perinteisestä sisustussuunnittelusta (nk. perinteisemmästä sisustussuunnittelusta oli opintojakso erikseen, josta itse sain aiemmista opinnoista ja työssäharjoitteluista sisustussuunnittelutoimistossa hyväksiluvun). Tutustuimme mm. AutoCAD-tietokoneohjelman saloihin lyhyesti ja rakensimme pienoismallin ja suunnittelimme myymäläsisustusta. Näistä tarkemmin ohessa.


A U T O C A D

Tutustuimme opintojakson aikana aivan pintaraapaisulta AutoCAD-tietokoneohjelmaan, joka on vektorigrafiikkaohjelma, jonka tiedon käsittely perustuu graafisiin objekteihin, kuten viivoihin, murtoviivoihin, ympyröihin, kaariin ja teksteihin. Ohjelmistolla voidaan suunnitella erilaisia 2D- ja 3D-suunnitelmia ja sen avulla voidaan piirtää esimerkiksi erilaisia teknisiä piirustuksia, kuten rakennusten pohjapiirustuksia.

Me harjoittelimme ohjelman käytöstä vain aivan perustoimintoja, koska ohjelma oli lähes kaikille käytettävyydeltään täysin uusi.

T U N N E L M A S T A   M O O D B O A R D   J A   T I L A

Saimme jokainen muutaman tunnelmasanan, josta tuli koota moodboard, joka kuvastaa sanoja. Minun tunnelmani olivat hyvä ja kiltti. Lähdin purkamaan sanoja paperille ensin sanoin.. ystävällinen, avulias, aito, rehellinen, hyväntahtoinen, empaattinen, lempeä, luotettava, positiivinen... Tunnelmaan sopivia sanoja tulvi kymmeniä mieleeni ja niiden makustelun jälkeen lähdin etsiskelemään kuvia, jotka liitin tavalla tai toisella annettuihin kahteen sanaan. En halunnut koota moodboardiini mitään liian sisustustyylisuuntiin liitettävää (esim. esimerkkikuvia tiloista), vaan halusin luoda muutamalla kuvalla ja väreillä sekä niiden sommittelulla fiiliksiä, jotka jättävät vastaanottajalle kuitenkin omaa tulkinnan vapautta.

Hyvä ja kiltti -sanat henkivät mielestäni

• selkeitä linjoja ja pehmeitä muotoja
• luonnonmateriaaleja (vrt. ihokosketus)
• murrettuja luonnonsävyjä
• klassista skandinaavista sisustustyyliä
• maanläheisyyttä
• kotoisaa ja lämmintä tunnelmaa

Vas. kuva: Lisa Russo Fine Art. Oik. yläkuva: Unknow. Oik. alakuva: Yvonne B. Oik. taustakuva: Jean Alexander Frater

Moodboardin tunnelman pohjalta saimme seuraavaksi tehtäväksemme suunnitella kuvitteellisen tilan, joka on saamani tunnelman kaltainen ja vahvistaa sitä. Tehtävään liittyi pienoismallin rakentaminen. Tilan muoto oli vapaa ja ei välttämättä realistisesti toteutettavissa. Suunnitellussa tilassa ei saanut olla toimintaa eikä kalusteita. Tilaa esiteltäessä kerrottiin lyhyesti myös valaistuksesta. Tilasuunnitelmassa käsiteltiin vain varsinaista tilaa, sen pintoja, muotoa, aukotusta, materiaaleja, yms. Materiaaleina sai käyttää kaikkea mitä kotoa ja koulusta löysi (mieluiten ilmaista).

Pienoismalli toteutettiin noin mittakaavassa 1:20, joka tarkoitti, että pienoismallini oli noin 25 x 20 x 20 cm kokoinen.

Tälläisen tilan sain aikaan hyvä ja kiltti -sanojen tunnelman ympärille. Avaruutta, luonnonvaloa, pehmeitä muotoja ja materiaaleja... Mitä mieltä olette, onnistuiko tunnelman luonti tilan muodossa?

M Y Y M Ä L Ä S U U N N I T E L M A 

Opintojakson viimeisenä tehtävänä saimme suunnitella kaikille samaan ennalta annettuun pohjapiirustukseen jonkin myymälän tai kahvilan sisustuksen kalusteineen. Valitun brändin tuli näkyä suunnitelmassa, esim. väreissä ja kalustemuotoilussa. Tehtävässä tuli etsiä sopivia myymäläkalusteita ja määritellä sekä kalusteiden että näkyvien pintojen materiaalit ja värit (lukuunottamatta alakattoa). Valmiissa tehtävässä tuli esitellä myös pohjapiirrustus kalusteineen sekä valaistuksen pääpiirteet. Tehtävään kuului myös laatia julkisivupiirustus (projektio) ulkoapäin näyteikkunasta.

Valitsin omaksi brändikseni Marimekon, koska koin, että tehtävästä voisi olla jotain hyötyä myös töihini liittyen ja brändi oli tuttu, eikä tarvinnut aikataulun tiukkuuden puitteissa lähteä tutustumaan täysin vieraaseen brändiin. Käytin tehtävässä hyväkseni omia ottamiani kuvia Lahden Kauppakeskus Karisman ja keskustan Marimekko-myymälöistä. Keskustan Marimekko muutti noin vuosi sitten uusiin tiloihin, joten kaikki siellä olevat myymäläkalusteet ovat brändin nykyisen ilmeen mukaisia.

Ohessa suunnitelmani tärkeimmät pointit ja viitteelliset mallikuvat suunnittelemani myymälän yleisilmeestä, kalusteista ja materiaaleista sekä itse pohjapiirustus ja projektio.

Myymälän pääsisäänkäynti on pohjakuvassa näkyvät tuplaovet oikealla. Vasemmalla olevat porrasaskelmat ja ovi vievät kuvitteellisiin henkilökunnan tiloihin.

Projektio jäi kiireisestä aikataulusta johtuen värittämättä.

Vas. kuva: Tikkurila.fi          Oik. kuva: Cello

Opintojakso oli tiivis, mutta mielestäni mukavan erilainen verraten aiemmin suorittamiini sisustussuunnitteluun liittyviin opintojaksoihin. Tehtävät olivat monipuolisia, mutta nitoutuivat tavallaan myös hyvin yhteen. Myymäläsuunnittelussa sai hyväksikäyttää AutoCAD-suunnitteluohjelmaa, ja itsekin piirsin aluksi pohjapiirroksen ohjelmalla ja sommittelin erilaisia kalustusvaihtoehtoja pohjaan, mutta lopullisen pohjapiirroksen piirsin käsin puhtaaksi, jotta projektio ja pohjakuva eivät olisi liikaa eriparia. Onnistuin tehtävissä mielestäni hyvin; moodboard sekä pienoismalliin rakennettu tila vastasivat annettujen sanojen tunnelmaa mielestäni mainiosti ja myymäläsuunnitelma oli mielestäni kokonaisuudeltaan toimiva ja brändin visuaalinen ilme ja identiteetti tuli ilmi suunnitelmassani. Sain myös kaiken vaadittavan tehtyä annettujen aikataulujen puitteissa.

Väliseinärunkojen rakentaminen

Opintojakso: Rakenteet ja materiaalit
Opettaja: Markku Eertola


Olin ensimmäisen vuoden sisustaja-opiskelijaryhmän kanssa rakentamassa tulevaan sisustusrakentajien omaan työtilaan harjoituskoppeja, jossa harjoiteltiin ensin väliseinärunkojen rakentamista kahdella eri tekniikalla (elementeistä ja suoraan alajuoksuun kokoamalla) ja niiden valmistuttua ykköset harjoittelevat kipsilevytystä sekä seinien pohjatöitä; saumanauhoitusta ja kittausta, joita itse olen päässyt jo harjoittelemaan viime syksynä talotyömailla. Väliseinärunkojen rakennusvaihe jäi vielä syksyllä uupumaan omista harjoitustöistäni, joten onneksi pääsin sumplailemalla parin opintojakson välillä vihdoin harjoittelemaan tätäkin tekniikkaa.

Elementtikoppien seinät rakennettiin ensin vaakatasossa kasaan seinä kerrallaan.

Elementtikopit rakennettiin lavojen päälle, jotta niitä voitaisiin tarpeen tullen siirrellä paikasta toiseen. Oikealla kuvassa ykkös-sisut ovat jo ehtineet levyttää koppeja.

Kiinteiden harjoituskoppien seinät rakennettiin kiinnittäen ne suoraan lattiaan liimattuihin pohjapuihin. Vas. kuva: Auli Y.

Kaikkiin koppeihin tuli vielä ovi- ja ikkuna-aukot, jotta niihin voidaan harjoitella niidenkin asentamista. Vas. kuva: Jenni L.

Pääsimme myös lisäharjoittelemaan väliseinänrakennusoppeja samassa työhallissa toiseen kohteeseen, kun rakensimme pienryhmämme kera hallin nurkkaan tulityönurkkauksen, jonka seiniin harjoittelemme myös laatoitusta.

Vasemmassa kuvassa nurkkaus tyhjennettynä kaikesta roinasta. Oikealla minä iskuporakoneen varressa Katjan pitäessä kopin sivupuuta kiinni, jotta saisimme reiän seinäänkiinnitystä varten. Kuva: Marjut S.

Rakensimme nurkkaukseen tulevan kopin rungon kertopuusta (aiemmat esittelemäni harjoituskopitkin olivat kertopuusta rakennettuja) ja käytimme samaa palkkien rakennustekniikkaa, kuin ykkösten kanssa tekemissämme kiinteissä kopeissa (vasen kuva). Nurkkauksen pidempään yläpalkkiin ei kuitenkaan kertopuun valmis pituus riittänyt, joten jouduimme tekemään liitoksia (oikea kuva), jotta saimme tarpeeksi pitkiä palkkeja.

Vasemmassa kuvassa etuyläpalkin vahvistuslautaa vaille valmiit seinärungot ja oikealla ollaan jo päästy levytyshommiin.

Ja sitten eikun laatoittamaan seiniä.

Löysin Youtubesta lyhyen, mutta informatiivisen videonpätkän, jossa näytetään teoriassa, mutta vain pääpiirteittäin mihin tyyliin rakennettiin elementeistä koottu väliseinä myös koulun koppeihin. Tosin rakensimme videosta poiketen ensin elementtien sivut, ennen kuin kiinnitimme keskipalkit 600 mm etäisyydelle toisistaan.

Väliseinärakentamiseen liittyviä ohjesivustoja voit tutkia tarkemmin mm.

Puuinfo
Gyproc-ratkaisut
Suomi rakentaa - neuvoja rakentajille ja remontoijille 
Rakentaja.fi
Tee itse -lehti

Mukailua ja maalausta

Opintojakso: Erikoistekniikat
Opettaja: Carita Kaalikoski


Tällä opintojaksolla pääsimme halutessamme testailemaan erilaisia erikoistekniikoita mm. erilaisia koristemaalaustekniikoita, puunmukailua eli ootrausta ja kivenmukailua eli marmorointia. Saimme myös tehdä omien kiinnostuksien ja tarpeiden mukaan mitä tahansa maalausprojekteja kurssin aikana. Itse maalasin kurssin aikana muutaman kirpparilta löydetyn joulukoristeen kullansävyisellä Taika Helmiäismaalilla sekä koulun löytönurkasta löytyneeseen puutarjoittimeen eloa. Lakkasin myös verhoilemieni neliskulmaisten rahien rungot ja kokeilin pahville peruserikoismaalaustekniikoita sekä muutamaa puun- ja kivenmukailua.



ERILAISIA PERUSKORISTEMAALAUSTEKNIIKOITA

OOTRAUS eli PUUNMUKAILU

MARMOROINTI eli KIVENMUKAILU

MUITA MAALAUSTÖITÄ

Joulukoristeiden maalaus Taika Helmiäismaalilla

Tekstiaplikointimaalaus puutarjottimeen

Neliörahien runkojen lakkaus

Oli hauska päästä kokeilemaan opintojakson aikana erilaisia koristemaalaus- ja mukailutekniikoita pintaraapaisulta, jotta jatkossa tietää, että mm. puun ja kiven näköistä pintaa on mahdollista tietyillä työvälineillä ja tekniikoilla saada aikaiseksi vaikkapa pohjamaalatulle pahvinpalalle, kuten teimme kurssin kaikki kokeilut. Kokeilemistamme erikoismaalaustekniikoista mistään ei varsinaisesti muodostunut itselleni henkilökohtaiseta lempparia, koska ko. tekniikoiden luoma jälki ei ehkä tyylillisesti ole itselleni lähellä sydäntä. On kuitenkin mielenkiintoista ymmärtää, että erilaisten materiaalien ja tekniikoiden avulla voi saada hurjasti eloa yksivärisiin pintoihin.

Mikäli jokin koristemaalaustekniikka herätti kysymyksiä, niin laita rohkeasti kommenttia, niin voin kertoa tarkemmin kyseisestä tekniikasta ja miten sitä kokeilimme :-)

Yritysvierailu: Decta Oy

Pääsimme koulun kautta pienryhmämme kera vierailemaan laadukkaisiin tapetteihin ja seinäpäällysteisiin erikoistuneeseen Decta Oy:n. Yritys tuo maahan ja markkinoi tapetteja ja seinäpäällystetuotteita rautakauppoihin ja sisustusliikkeisiin ympäri Suomen.

Decta Oy edustaa saksalaista Marburgin tapettitehdasta, jolla on 167 vuoden kokemus laatutapettien tuotekehityksestä ja valmistamisesta. Marburgin tapettitehdas on tunnettu laadukkaista tuotteista ja palvelusta sekä esim. Suprofil®-, Patent Decor®- ja Laser®-tuotemerkeistään.

Marburg-tapetit luovat uusia trendejä. Ne valmistetaan yhteistyössä tunnettujen suunnittelijoiden kanssa. Heihin lukeutuvat muun muassa Karim Rashid, Ulf Moritz, Zaha Hadid ja Luigi Colani. Marburgin upea konsepti ja laaja tuotevalikoima on aistittavissa Decta Oy:n tiloissa vanhassa Valimon tehdasmiljöössä Lahdessa, jossa siis kävimme ryhmämme kanssa tutustumassa. (Decta, 2.2.2015)

Saimme vierailulla kuulla Decta Oy:n yrityksestä, Marburgin tapeteista, suunnittelijoista ja uusimmista mallistoista sekä pääsimme selailemaan tapettikirjoja ja seinille tapetoituja mallitapetteja lähemmin. Mukavaa vaihtelua peruskoulupäiville - ja ennen kaikkea oli mielenkiintoista kuulla, nähdä ja kokea livenä näitä laadukkaita (ja erikoisia) tapetteja ja seinäpäällysteitä, joita osa luokkakavereista on jo päässyt asentamaankin koulun talotyömaille.

Voit seurata Decta Oy:n uutisia ja uutuuksia kätevästi myös Facebookin kautta.

Talotyömailla tehtyä ja opittua

Opintojaksot: Rakenteet ja materiaalit, maalaustöiden pohjustus- ja viimeistelytyöt, päällystystyöt, kalusteiden valmistus ja asentaminen, asennus- ja viimeistelytyöt
Opettajat: Carita Kaalikoski, Markku Eertola, Jyrki Taimisto, Petri Vannula, Jukka Raami


Kuluneen lukuvuoden aikana olemme työskennelleet paljon koulun talotyömailla, jotka ovat siis aivan oikeita omakotitalojen rakennustyömaita, joilla Koulutuskeskus Salpauksen eri alojen opiskelijat opettajien johdolla työskentelevät. Talot valmistuvat lähestulkoon kokonaisuudessaan opiskelijatöinä, koska Salpauksen koulutusalat ovat niin laajat, että tekijöitä lähes jokaiseen rakennus- ja viimeistelyvaiheeseen löytyy "oman talon sisältä".

Alkusyksystä työskentelin Lahden Ahtialassa sijaitsevilla kahdella talotyömaalla, joista toisella luokkatoverini olivat olleet tekemässä pintakäsittelytöitä jo keväällä 2014 ja talo oli keittiön, wc- ja kodinhoitohuoneiden sekä makuuhuoneiden ja vaatehuoneiden kiintokalusteita ja pieniä viimeistelytöitä vailla muutoin valmis. Pintakäsittelimme myös autotallin seinät ja korjausmaalailimme hieman talon ulkoverhoiluja. Toinen talotyömaa, jolla Ahtialassa työskentelin, olikin vasta pintakäsittelyjen pohjatyövaiheessa, joten työmaat olivat keskenään hyvin erilaiset erilaisine työvaiheineen. Kävimme myös Asikkalassa ja Heinolassa talotyömailla tekemässä erilaisia projekteja mm. ovien listoittamista.

Kerron erilaisista työskentelyvaiheista talotyömailla oheisten dokumentointityylisten kuvien avulla tarkemmin.

Ensimmäinen projektimme talotyömaalla oli luokkatoverini Katjan kanssa massata lämmittämättömän piha-autotallin palosuojattujen kuitusementtipohjaisten seinä- ja kattolevyjen saumat akryylimassalla. Unohdettiin työn tohinassa ottaa koko autotallista ennen-kuvat. Massauksen teimme kuitenkin "tehdään, kuten itselle tehtäisiin" -asenteella eli massattiin myös kaikki ruuvinkannat (joita riitti) siisteiksi piiloon.

Autotallin katto ja seinät oli jo valmiiksi pohjamaalattu, joten pääsimme maalaamaan suoraan pintamaalia. Aloitimme maalausurakan katosta. Kuva: Katja M.

Katto ennen ja jälkeen maalauksen.

Maalausurakasta ennen ja jälkeen.

Korjailtiin ja siistittiin talotyömaalla myös muita ulkomaalauksia, maalasin mm. ikkunanpielislautojen päät.

Räystäsmaalauksien korjailussa ja siistimisessä pääsimme opettelemaan henkilönostimen käyttöä, jänskää! Kuva: Katja M.

Työmailta käväisimme välillä koululla tekemässä tarvittavia osia ja kalusteita työmaille. Tutustuimme CNC-työstökoneen käyttöön, joita käytimme keittiökaappien runkojen valmistukseen: ko. koneella teimme mm. runkojen rei'itykset mm. saranoille, hyllynkannattimille ja kokoamiseen vaadittaville ruuveille ja tapeille.

Reunalistoituskoneella (vas.) teimme siistit listoitetut reunat kaappien näkyviin rungonosiin. Kokosimme myös luonnollisesti tekemämme kaapit. Oik. kuva: Katja M.

Suurimman urakan talotyömaatyöskentelyjaksosta vei kaapinovien korjausmaalailu. Niitä hiottiin, kitattiin ja ruiskumaalattiin lukemattomat kerrat ja kappaleet... Ruiskumaalaus oli minulle uusi maalaustekniikka ja se osoittautuikin varsinaiseksi tekniikkalajiksi, jossa vain harjoittelemalla oppi. Oik. kuva: Katja M.

Opimme mm. että maalin koostumuksella (mm. viskositeetillä eli paksuudella) ja ruiskun puhtaudella on myös suuri merkitys hyvän maalaustuloksen saamiseksi. Ruiskumaalasimme kaapinovia maalauskammiossa, jottei ilmasta lennellyt tuoreeseen maalipintaan roskia ja pölyä.

Päästiin myös asentamaan maalaamiamme valmiita kaapinovia paikoilleen. Asentaminen oli mukavan nopeaa hommaa: saranat napsauttamalla lukitus kiinni tiukasti ja sarananpohjat olivat ainoat ruuvattavat osat asennustyössä.

.. sitten vain "naps" saranat kevyesti painamalla paikoilleen ja tarvittavat korkeudensäädöt. Keittiössä myös siirreltiin muutaman vääräkätisen kaapin paikat päikseen. Vas. kuva: Katja M.

Sain talotyömaalla myös ensimmäisen kosketukseni tapetoinnin maailmaan, kun tapetoimme keittiön välitilaa. Tapetti oli non-woven -tyyppinen kuitutapetti, jonka asennus oli helppo: liisterin levitys suoraan seinään telalla ja tapetti kiinni. Käytimme laseria suorien linjojen löytämiseksi jokaisen seinän ensimmäistä vuotaa tapetoitaessa.

Tapetin kohdistamisen kanssa sai olla tarkkana, sillä ko. tapetti sisälsi jatkuvaa tekstiä (näkyy kuvassa haalealla).
Kuva: Sanna L.

Erilaisten sähköpistokkeiden ja -johtojen paikoissa piti olla tarkkana kohdistuksen ja aukonleikkuun kanssa. Työtasoja emme me ehtineet asentaa, vaan ne asensi seuraava työmaaryhmä.

Toisella Ahtialan työmaalla oli vasta sisäseinien pohjatyöt aluillaan ja olin pintakäsittelijöiden ryhmän kanssa siellä tekemässä kipsilevyjen saumanauhoitusta ja kittausta. Puuha oli mukavaa, tosin olin hommassa ehkä verraten toisiin melko hidas, koska olin ehkä liian kunnianhimoinen työn jäljen kanssa. Saumat hiottiin ensimmäisen kerroksen kuivuttua ja kitattiin vielä uudelleen.

Olimme myös pareittain vuorotellen Asikkalassa työmaalla suorittamassa kipsilevytyksen näyttöä. Katjan kanssa saimme projektiksemme pienen wc:n kattolevytyksen loppuun levyttämisen. Levytettävässä aukossa oli haasteina kahden reiän kohdistaminen sekä takakulman sopivaksi saaminen. Levyn leveys ei myöskään riittänyt peittämään koko aukkoa, joten yhteen reunaan tuli vielä pieni soiro kipsilevyä. Reikien kohdistamiset levyssä osuivat hyvin kohdilleen ja lopputuloksesta tuli mielestämme hyvä.

Kipsilevyä kattoon. Kuva: Katja M.

Toinen projektimme Asikkalassa oli rakentaa vintille vievään rappukäytävään sähköjohdot ja putket peittävä kehikko kipsilevyasennusta varten. Projekti vaati suunnittelua ja sommittelua, ja seinääkin täytyisi vielä korjailla, mutta kehikko saatiin aikaiseksi. Levytys jäi ajanpuutteen takia seuraavalle.

Kipsilevyn asennuksesta ja saumauksesta voit lukea lisää Gyproc-kipsilevyvalmistajan sivuilta.

Ovien listoitusharjoitusta oikealla työmaalla - ja hyvä tuppas tulemahan.

Työskentelimme myös talven aikana Heinolassa talotyömaalla, jonne valmistimme ensin koululla makuuhuoneiden ja keittiön kaappien rungot ja kävimme asentamassa ne paikoilleen, tosin keittiökaappien runkojen asennus jäi jakson loppumisen takia kesken (ensimmäisen vuoden sisu-opiskelijat jatkanevat ko. urakkaa).

Kaiken kaikkiaan talotyömailla työskentely oli todella opettavaista, koska työmailla pääsi kokeilemaan montaa eri työtekniikkaa ja -tapaa, joita luokkatoverini tekivät viime keväänä poissaoloni aikana. Ainoa miinuspuoli eritoten Ahtialan talotyömaalla työskentelyssä oli se, että meillä ei ollut kuin keskimäärin kerran viikossa ohjaava opettaja paikalla, joten työskentely takkuili välillä paljonkin, koska kukaan meistä tuolla talotyömaalla työskentelevistä opiskelijoista ei välttämättä ollut tehnyt joitakin asioita koskaan eikä uskaltanut lähteä tuhlaamaan kokeiluihin kalliita taloon varattuja materiaaleja. Ahtialan valmiimman talon kaapinovien maalaukseen ryöstäytyi myös hävyttömän paljon työtunteja koko talotyömaatyöskentelyn ajanjaksoa katsoen, koska maalausjäljestä oli erinäisten syiden takia todella vaikea saada siistiä.